Illan kohokohta nähtiin kun Kakkosmenoon allstar-pakki Lauri "Vern" Pohju saapasteli livariin, mikä meinasikin ratketa liitoksistaan, sillä Vern oli pukeutunut Kakkosmenoon pelipaitaan. Teinityttöpataljoona piiritti miestä koko illan. Mainittakoon vielä, että kotkalaiset taksikuskit ovat ilmeisesti SBC Hartsin faneja, sillä kyytiä ei Kakkosmenoon pelaajille järjestynyt, fy fan mitä idiootteja... Onneksi Demon sr osasi aavistaa tilanteen ja Pastori seurueineen vältti kävelyreissun.

Voitin Kakkosmenoon kevätarpajaisissa jotakin kultaakin kalliimpaa: risteily Tukholmaan Kiprun ja Frankin seurassa. Mukana matkassa oli myös paikalliskilpailija SBC Hartsin kapteeni Mr. Simon Island, sillä Kakkosmenoo ainoana kotkalaisena saba-jenginä panostaa seurojen väliseen yhteistyöhön. TV:stä tuttu Russell Crowe tarjoili meille El Capitanassa loistavat ruuat, itse en kyllä ymmärtänyt hänen puheestaan sanaakaan. Tax freen kautta hyttiin, jossa menomatkan virvokkeet järjesti Frank a'la Sergei Bautin ja illan tapahtumat ovatkin kovasti hämärän peitossa. Aamuyöllä kuitenkin heräsin kun Kipru ja Frank saapuivat ilmeisesti ostoksilta tai jackassin kuvauksista mukanaan viidet ostoskärryt. Oveen koputettiin, mutta Frank ilmoitti useaan otteeseen koputusten toistuessa että ei muuten varmaan avata sitä ovea.

 

Väsyneenä illan konferenssista Frank kiipesi nukkumaan, jolloin Simon kaatoi päälleen olutta. Kipru jäi vielä surffaamaan ostoskärryillä ja samalla hetkellä laivakyttä Hank paukkasi yleisavaimellaan hyttiin. Hank oli sveamammanpoika ja hänen suomenkielensä kuulosti niin huvittavalta, että hän joutui uhkaamaan Frankia ja Kiprua kakkoskerroksen leivättömällä pöydällä. Tosin kakkoskerros saattoi olla koodikieltä, oltiinhan sentään RUOTSIN laivalla. Itse vedimme Simonin kanssa lisää peittoa korville ja ikäänkuin pesimme kätemme koko sotkusta.

 

Hank väitti että naapurihyteistä oli soitettu ja valitettu melua, mutta naapurissamme asui monikielinen häilähäilä-äijä ja ahvenanmaalainen sekä toisella puolella muutama vietnamilainen Charlie ja muita nipponeja, jotka kaivoivat hyttiinsä käytäviä tehdäkseen olonsa kotoisaksi. Vaikea uskoa Hankin väitteitä todeksi, kyseessä saattoikin olla jonkinsorttinen anti-Kakkosmenoo vaino. Mies kuitenkin rauhottui kun Kipru roudasi kärryt käytävään.

 

Seuraava päivä (muistaakseni 2.5. ?). Frank ja Simon lähtivät kaupungille juomaan euroopan kalleinta olutta (yli 40 marsua/stobe), jolloin suuntasimme Kiprun kanssa baariin pelaamaan bingoa (Kipru voitti maukkaita kirsikkarommikeksejä, jotka asensin Charlien hytin oveen) ja häiritsimme myös loistavalla yleistiedollamme tietokilpailua huutelemalla vastauksia muille. Kun matkaajat palasivat keskustasta, suuntasimme saunaosastolle poreisiin, mutta tässä vaiheessa oluen maku alkoi jokaisella hieman jo tökkiä. Se ei kuitenkaan illan aikana muodostunut ongelmaksi, sillä tax freestähän saa vaikka mitä (lue: nallekarkkeja).

 

Diskossa tapasin venäjän seuraavan tennishuipun, joka osoittautui myös maailman kauneimmaksi tytöksi (ks. kuva sivun yläreunassa), tytön ikä jääköön tällä erää paljastamatta. Myös Frank liittyi seuraamme diskon mentyä kiinni, mutta häntä jäljitti kaksi ruotsalaista idioottia, jotka tulivat suoraan "kaapista" (koodikieltä jälleen). Hetken luulimme, että nyt seuraa odotettu showdown kun miehet alkoivat haastaa riitaa ja taisin kuulla heidän mainitsevan puheessaan sanat "demon senior". Itsellänihän oli Frankiltä lainattu ruotsipaita yllä, mikä ei tainnut tehdä heihin vaikutusta koska olimme Frankin kanssa ns. finnjävlar. Miehet ilmoittivat lähtevänsä hakemaan kavereitaan, mutta ei niitä pellejä enää kuulunut takaisin. Tämän jälkeen reissu olikin aika pitkälti paketissa. Kymi kuittaa, over and out.